1950-luku
Tarvetta perustaa huonokuuloisille oma alueellinen yhdistys tuli ajankohtaiseksi vuoden 1950 alussa. Tarkalleen sanottuna yhdistyksen viralliseksi perustamispäivämääräksi on merkitty huhtikuun 29. päivänä vuonna 1951.
Silloiseen perustamiskokoukseen paikalla oli kutsuttu Suomen huonokuuloisten huoltoliiton sihteeri, kapteeni Artturi Vuorimaa. Kapteeni Artturi Vuorimaa selosti perustamiskokoukseen saapuneille 18 henkilölle paikallisyhdistyksen tärkeyttä edunvalvojana omalla alueellaan sekä tietysti sosiaalisena kanssakäymisenä toisen kuulovammaisten kanssa.
Erityisesti pitää muistaa, että 50-luvun alkupuolella kuulokoje oli äärimmäisen harvinainen apuväline huonokuuloisten keskuudessa ja jo tästä syystä etsittiin vertaistukea toisten samankaltaisten keskuudesta. Mainittakoon, että paikallisyhdistyksen perustamisen aikana Suomen huonokuuloisten huoltoliitto, eli nykyiseltä nimeltään Kuulonhuoltoliitto ry oli toiminut Suomessa hiukan yli 20 vuotta. paikallisyhdistyksi oli maassamme n. 10 kpl.
Oulun alueellinen yhdistys ei ollut ensimmäisiä perustettuja, mutta alkuun päästyään toiminta jatkui tavallistakin sähäkämpänä. Yhdistyksen pöytäkirjoista ja muista dokumenteista voisi lainata erästä yksityiskohtaa, jossa todetaan, että yhdistysrekisteriin oli kiireesti lähetetty yhdistyksen säännöt, jotka oli kopioitu suoraan Helsingin yhdistykseltä.
Pahaksi onnekseen oululaiset eivät muistaneet yliviivata Helsingin yhdistystä ja laittaa tilalle Oulun yhdistyksen nimeä. Oli myös muita seikkoja, jotka eivät miellyttäneet yhdistysrekisteriä. Arvata saattoi, että kirjeenvaihto vastaperustetun yhdistyksen ja yhdistysrekisterin välillä oli sangen vilkasta ja hermoille käyvää. Rekisteröinti tuntui viipyvän loputtomiin! Artturi Vuorimaa lähetti Helsingistä oululaisille kirjeen, jossa täällä olevia lohdutettiin seuraavilla sanoilla: Älkää yhtään välittäkö! He ovat ylen nuukan tarkkoja siellä rekisterivirastossa ja pitävät lujasti kiinni paragraafeistaan."
Yhdistyksen alkuvuodet ovat olleet innostunutta pioneeriaikaa. Tärkeintä on ollut toiminta, ei turhat korulauseet. Johtokunnan pöytäkirjoissa on ollut varsinaisia asiapykäliä yksi , korkeintaan neljä. Lisäksi mainitut pykälät on kirjattu pöytäkirjaan vain muutamilla sanoilla lyhyesti, mutta sitäkin selkeämmin. Lainattakoon vielä johtokunnan pöytäkirjaa kokouksesta 20.9.1954. Siinä sanotaan, että "joulujuhla päätettiin pitää pikkujoulun tienoilla."
Edunvalvonnan lisäksi kuulonkuntoutus on ollut sydäntä lähellä alkuvuosista lähtien. Huulioluku-kursseja, senaikaiselta nimeltään näkö- ja kuulokurssi, on järjestetty useita. Jäsenmäärään nähden osallistujia on ollut runsaslukuisesti.
Yhdessä Suomen huonokuuloisten huoltoliiton ja Oulun paikallisyhdistyksen kanssa heräteltiin ensiaskeleita kuulontutkimuksen saralla. Lisäksi oli kuulolaitteiden sovitus - ja myyntineuvontaa Pohjois-Suomessa asuville huonokuuloisille.
Tässä alustavassa pioneerityössä oli hyvin näkyvänä henkilönä itseoikeutetusti oululainen tohtori, korvalääkäri Yrjö Heiskanen. Hän oli yhdistyksen ensimmäinen puheenjohtaja. Yrjö Heiskasen asiantuntemus oli sanomattoman merkityksellistä koko yhdistyksen toiminnalle. Tohtori Heiskasen puheenjohtajuus kesti koko 50-luvun, aina vuoteen 1961 asti.
© Oulun Seudun Kuulo ry
Päiv.
3.9.2024